Äänestyspaikalla Kuressaaren kulttuuri- ja konferenssikeskuksessa oli hiljaista 20. lokakuuta. Kuressaarelaisista niukasti alle puolet kävi äänestämässä.
Viron kunnallisvaalit 20. lokakuuta päättyivät hallituspuolueiden, Keskustapuolueen (Keskerakond) ja Reformipuolueen (Reformerakond) voittoon. Sen sijaan vaalit merkitsivät katastrofia kahdelle entiselle valtapuolueelle, Isänmaaliitolle (Isamaaliit) ja Maltillisille (Mõõdukad), jotka molemmat jäivät Tallinnassa viiden prosentin äänikynnyksen alle eivätkä siten saaneet edustajia Viron tärkeimpään kunnalliseen edustuselimeen, Tallinnan kaupunginvaltuustoon.
Vaalituloksen selvittyä Maltillisten puheenjohtaja ja entinen suosittu ulkoministeri Toomas Hendrik Ilves ilmoitti eroavansa puoluejohdosta. Samoin teki Isänmaalitton puheenjohtaja, entinen kaksinkertainen pääministeri Mart Laar.
Laar sai Tallinnassa ainoastaan 659 ääntä ja Ilves 1 020 ääntä. Ehdottoman enemmistön Tallinnan kaupunginvaaltuustoon saaneen Keskustapuolueen puheenjohtajan Edgar Savisaaren henkilökohtainen äänimäärä oli niinkin muhkea kuin 14 500.
Pääministeri Mart Laar Helsingin EU-huippukokouksessa joulukuussa 1999.
Res Publica rokotti
Kahden entisen suurpuoleen kannatusta rokotti vuosi sitten perustettu Res Publica -niminen uusi keskustaoikeistolainen puolue, joka ratsasti vaaleissa ryvettymättömyydellään ja tunnetuilla ehdokkaillaan politiikan ulkopuolelta.
Res Publican kannatus koko maassa oli 15,2 prosenttia. Tallinnassa se nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi 21 prosentin kannatuksella. Tallinnan kunnallispolitiikassa puolue jäi kuitenkin oppositioon, kun Keskustapuolue ja taloudellista liberalismia ajava oikeistolainen Reformipuolue päättivät jatkaa valtakunnan tasollakin menestyksekästä yhteistyötään.
Keskustapuolue sai koko maassa 25,8 prosenttia äänistä ja Tallinnassa 38,5 prosenttia. Reformipuolueen vastaavat lukemat olivat 12,2 prosenttia ja 15,2 prosenttia.
Tallinnan kaupunginvaltuuston 63 paikasta Keskustapuolue sai 32 paikkaa, Res Publica 17 paikkaa, Reformipuolue 11 paikkaa ja venäjänkielisiä edustava Viron yhdistynyt kansanpuolue (Eestimaa Ühendatud Rahvapartei) 3 paikkaa.
Yhdistyneen kansanpuolueen äänimääräosuus Tallinnassa oli 8,3 prosenttia ja koko maassa 4,3 prosenttia. Vielä huonommin meni Viron venäläisellä balttilaisella puolueella, joka Tallinnassa keräsi 1,1 prosentin äänimääräosuuden.
Maaseutuväestöä edustava EU-vastainen Viron kansanpuolue (Eestimaa Rahvaliit) sai koko maassa 11,2 prosenttia äänistä. Kristillisdemokraattisen Isänmaaliiton vastaava lukema koko maassa oli 6,6 prosenttia ja Tallinnassa 6,8 prosenttia sekä sosiaalidemokraateiksi luonnehdittujen Maltillisten 4,4 prosenttia ja 4,9 prosenttia.
Puolueiden ulkopuolisia vaaliliittoja ja riippumattomia ehdokkaita äänesti 19,5 prosenttia äänioikeutetuista.
Ulkoministeri Toomas Hendrik llves Helsingin EU-huippukokouksessa joulukuussa 1999.
Vaaleissa mukana 13 puoluetta
Elokuussa 2002 Virossa oli 20 rekisteröityä puoluetta. Niistä 13 oli mukana lokakuun kunnallisvaaleissa.
Koko maassa jaossa oli 241 kunnallisvaltuustossa 3 273 valtuustopaikkaa, joita tavoitteli 15 181 ehdokasta.
Ehdokaslistoja oli yhteensä 872. Puoluelistoja oli 630 ja valitsijayhdistysten listoja 242.
Ehdokkaiden keski-ikä oli 44,8 vuotta. Miehiä heistä oli 9 454 (62,3%) ja naisia 5 727 (37,7%).
Valituksi tulleiden keski-ikä oli 46,4 vuotta. Miehiä heistä oli 2 337 (71,7%) ja naisia 923 (28,3%).
Heinäkuun tilanteen perusteella äänioikeutettuja oli kaikkiaan 1 015 643. Heistä Viron kansalaisia oli 852 035 ja ilman kansalaisuutta olevia 163 608. Ei-kansalaisten äänioikeuden edellytyksenä oli, että he olivat asuneet Virossa vähintään viisi vuotta.
Ennakkoon kävi äänestämässä 10,5 prosenttia äänioikeutetuista. Lopullinen äänestysprosentti oli 52,4. Edellisissä vuoden 1999 kunnallisvaaleissa vastaava luku oli 49,8.
Eniten Viron kunnallisvaalit kiinnostivat Põlvamaalla, jossa äänestysprosentti oli 57,5. Alle 50:n äänestysprosentti jäi Länsi-Virumaalla (49,2%), Tartumaalla (49,3%) ja Saarenmaalla (49,3%).