Eestin voimalaitoksessa on kahdeksan sähköntuotantoyksikköä.
Viro on sähkötuotannossa lähes omavarainen. Eesti Energian Narvan lähellä sijaitsevat Baltin ja Eestin voimalaitokset tuottivat palavasta kivestä eli öljyliuskeesta viime vuonna peräti 93 prosenttia Viron sähköstä.
Palavan kiven energiasisältö on alhainen, joten sitä on louhittava suuria määriä. Poltossa syntyy runsaasti tuhkaa, josta muistuttavat kymmenien metrien korkeuteen kohoavat Koillis-Viron tuhkavuoret. Lisäksi poltossa syntyy rikkidioksidia ja typen oksideja, jotka nykytekniikalla saadaan jo kuriin.
- Päästöt ovat vähentyneet, kun sähkön tuotanto on vähentynyt. Suurin merkitys on kuitenkin uusilla kiertopetikattiloilla, joista kaksi ensimmäistä otettiin käyttöön vuonna 2005, AS Narva Elektrijaamad -yhtiön johtaja Ilmar Petersen sanoo.
Foster Wheelerin teknologiaan perustuvat uudet voimalaitosyksiköt vähentävät rikkidioksidipäästöjä 95 prosenttia, hiukkaspäästöjä 97, typenoksidien päästöjä 55 ja hiilidioksidipäästöjä 23 prosenttia vanhoihin laitoksiin verrattuna. Foster Wheelerin mukaan kiertopetiteknolgia sopii erinomaisesti vaikeasti poltettavalle palavalle kivelle.
Petersenin mukaan uusien voimalaitosyksikköjen päästörajat alittavat reilusti EU:n uusimmat vaatimukset.
- Uusissa kattiloissa ei tarvita suodattimia, kun palavassa kivessä oleva kalkki sitoo rikin. Jopa nolla-arvoihin on mahdollista päästä ilman lisäpuhdistimia. Palavaa kiveä säästyy miltei puoli miljoonaa tonnia vuodessa vanhoihin pölypolttokattiloihin verrattuna.
Vanhat kattilat suljettava
Baltin ja Eestin voimalaitokset ovat maailman suurimmat palavasta kivestä sähköä tuottavat voimalaitokset. Baltin sähköntuotanto alkoi vuonna 1959 ja Eestin kymmenen vuotta myöhemmin. Niiden yhteisteho oli viime vuonna 2 380 megawattia. Baltin voimalaitos tuottaa lisäksi Narvalle kaukolämpöä.
Narva Elektrijaamad aikoo rakentaa Eestin voimalaitokselle kaksi uutta kiertopetiteknologiaan perustuvaa sähköntuotantoyksikköä, joiden yhteisteho on 600 megawattia.
- Uudet yksiköt tarvitaan nykyisen sähköntuotannon säilyttämiseksi. EU vaatii, että vanhat pölypolttokattilat täytyy sulkea vuoteen 2016 mennessä, Petersen selvittää.
Eesti Energia aikoo myös uudistaa Baltin voimalaitoksen vieressä sijaitsevan öljytehtaan. Palavan kiven lisäksi laitos hyödyntäisi murskattuja autonrenkaita ja rengasrouhetta vastaavia tuotantojätteitä. Petersenin mukaan alan tietämys on Virossa maailman huippua.
- Tehdas tuottaa myös kaasua, jonka energiasisältö on parempi kuin Gazpromin putkessa Venäjältä virtaavan kaasun.
Kaasua voidaan hyödyntää kaasuturbiinilaitoksessa, joka toimisi vararesurssina nopeasti lisääntyvälle tuulienergialle. Lisäksi sitä käytetään lisäpolttoaineena voimalaitosten kattiloissa.
Ilmar Petersen uskoo, että Viro saa seuraajia palavan kiven hyödyntämisessä.
Viro voi saada seuraajia
Petersen sanoo palavan kiven energialähteenä alkaneen kiinnostaa maailmalla. Eesti Energia on enemmistöosakkaana jordanialaisyrityksessä, joka suunnittelee palavalla kivellä ja öljyllä toimivaa sähkölaitosta.
- Maailman mitassa palava kivi on vielä paljolti hyödyntämätön energiaresurssi. Suurimmat varannot ovat Yhdysvalloissa ja Brasiliassa.
Eesti Energia tavoittelee tuotantosalkun laajentamista. Käytännössä tämä tarkoittaa tuulivoiman olennaista lisäystä ja mahdollista ydinvoimayhteistyötä Liettuan ja Suomen kanssa.
Eesti Energia ilmoitti äskettäin investoivansa lähes 60 miljoonaa euroa Baltian suurimpaan tuulipuistoon, joka rakennetaan Länsi-Viron Aulepaan. Sen kapasiteetti tulee olemaan 39 megawattia, ja se kattaa Viron sähköntarpeesta 1,3 prosenttia.
- Viron energiantuotanto perustuu jatkossakin palavaan kiveen, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Palava kivi kallistuu, kun sitä on louhittava aina vain syvemmältä. Paljon on kiinni myös siitä, miten EU verottaa hiilidioksidipäästöjä, Petersen selvittää.
Pohjoismaiden markkinoille
Eesti Energia tavoittelee pääsyä Pohjoismaiden sähkömarkkinoille.
- Visiomme on, että myymme energiaa kahdelle miljoonalle asiakkaalle Itämeren alueella vuoteen 2015 mennessä. Tällä hetkellä meillä on puoli miljoonaa asiakasta, Eesti Energian tekninen johtaja Raine Paju sanoo.
Viron sähköverkko on yhteydessä Suomen verkkoon 350 megawatin Estlink-kaapelilla, joka otettiin käyttöön tämän vuoden tammikuussa. Eesti Energia haluaa rakentaa toisen, 635 megawatin merikaapelin Suomeen vuoteen 2013 mennessä. Yhtiö osti viime vuonna suomalaisen Solidus Oy:n, joka toimii kanavana pohjoismaiseen sähköpörssiin.
Pajun mukaan suomalaiset kuluttajat voivat jatkossa ostaa sähkönsä suoraan Eesti Energialta samaan tapaan kuin he nyt kilpailuttavat suomalaisia sähköyhtiöitä.
Suunnitteilla ovat lisäksi sähkökaapelit joko Latviasta tai Liettuasta Ruotsiin sekä Liettuasta Puolaan.
- Baltian maat haluavat liittyä Puolan kautta Länsi-Euroopan taajuusalueeseen. Puolan kaapeli tarjoaisi Suomelle ja muille Pohjoismaille pääsyn Länsi-Euroopan sähkömarkkinoille, Paju selvittää.