Saksan avulla itsenäisyys säilyi

Hämeenlinna Jorma Virtanen 4.4.2003

Hämeenlinnan vanhalle hautausmaalle on haudattu 56 Hämeenlinnan seudun taisteluissa kaatunutta saksalaista sotilasta.

Hämeenlinnan vanhalle hautausmaalle on haudattu 56 Hämeenlinnan seudun taisteluissa kaatunutta saksalaista sotilasta.

Saksa on kaksi kertaa vaikuttanut merkittävästi Suomen itsenäisyyden säilymiseen. Näin tapahtui ensimmäisen kerran Suomen vapaussodassa keväällä 1918 ja toisen kerran Suomen jatkosodassa kesällä 1944.

Torstaina 3. huhtikuuta tuli kuluneeksi 85 vuotta siitä, kun kenraalieversti Rüdiger von der Goltzin johtama Saksan Itämeren divisioona nousi maihin Hangossa. Samana päivänä vapaussodan ruotsinkielinen perinneyhdistys järjesti kunnianosoituksia Hangossa, Karjaalla ja Tammisaaressa.

Tammisaaressa ja Karjaalla ohjelmaan kuuluivat tervehdyskäynnit ja seppeleenlasku kaatuneiden saksalaisten muistomerkeillä.

Pääjuhla järjestettiin Hangossa Vapauden muistomerkillä. Saloissa liehui kahden Suomen lipun välissä Sakan lippu. Hartaushetkeä vietettiin Hangon kirkossa, jonka jälkeen vuorossa oli kaupungin vastaanotto.

Hangon juhlallisuuksiin liittyen filosofian tohtori Matti Lackman arvioi Hangon maihinnousun olleen suomalaisten valkoisten, siis laillisen hallituksen joukkojen voiton kannalta varmasti välttämätän. Muuten olisi ollut pelättävissä, että Neuvosto-Venäjä olisi tukenut punaisia ja sota olisi ehkä pitkittynyt.

Kiitollinen Hämeenlinna

Saksalaiset joukot valloittivat Helsingin 14. huhtikuuta. Loviisaan 7. huhtikuuta rantautunut eversti Otto von Brandenburgin johtama 2 500 miehen prikaati valloitti tärkeän risteyspaikkakunnan Riihimäen 22. huhtikuuta ja vapautti Hämeenlinnan neljä päivää myöhemmin.

Hämeenlinnan vanhalle hautausmaalle on haudattu 56 Hämeenlinnan seudun taisteluissa kaatunutta saksalaista. Paikalla on muistomerkki, jossa on suomeksi ja saksaksi sanat: "Suomen vapauden puolesta kaatuneille saksalaille sotureille kiitollinen Hämeenlinna".

Hämeenlinnasta saksalaiset jatkoivat kohti Lahtea. Tuuloksen Syrjäntakana he kohtasivat perääntyviä punaisten joukkoja. Syntyneessä kahakassa punaiset yllättäen saavuttivat sodan viimeisen voittonsa. Osa kaatuneista saksalaisista haudattiin Pannujärven rannalle. Heille pystytetty muistomerkki on valtatie 10:n varrella Tuuloksessa.

Tuuloksen taistelussa kaatuneille saksalaisille on pystytetty muistomerkki valtatie 10:n varrelle.

Tuuloksen taistelussa kaatuneille saksalaisille on pystytetty muistomerkki valtatie 10:n varrelle.

Diktatuuri uhkasi

Vuoden 1918 sodasta Suomessa on käyty kiivastakin keskustelua: oliko se vapaussota, kansalaissota, sisällissota vai kapina. Samoin on selvitetty sitä, mihin keisarillisen Saksan sotatoimet Suomessa tähtäsivät.

Hämmästyttävän vähän keskustelua on sen sijaan käyty siitä, minkälainen Suomi nyt olisi, jos kapinalliset olisivat voittaneet. Suomen sosialidemokraattisen puolueen ja Suomen Ammattijärjestön johdolla Suomeen rakennettiin vuonna 1918 kommunistista diktatuuria, joka olisi ennen pitkää liitetty Neuvosto-Venäjään.

Apu tuli Virosta

Vuonna 1918 saksalaiset tulivat Virosta, jonka he olivat valloittaneet muutama päivä sen jälkeen, kun Viro oli 24. helmikuuta julistautunut itsenäiseksi.

Sama asetelma toistui kesällä 1944. Heinäkuussa suomalaisten onnistui pysäyttää venäläisten suurhyökkäys Viipurin pohjoispuolella. Tässä Virosta operoineiden saksalaisten apu oli merkittävä, mikä käy ilmi Hämeenlinnan tykistömuseossa esitettävästä Ihantalan ihmeestä kertovasta multimediaesityksestä.

Suomi sai Saksalta panssarinyrkkejä ja -kauhuja. Saksan Luftwaffe lähetti hävittäjiä ja kuuluisia Stuka-syöksypommittajia lentäjineen. Suomen apuna olivat myös 122. Greif-divisioona Viipurinlahdella sekä 303. Rynnäkkötykkiprikaati Ihantalassa. Näin siksi, että presidentti Risto Ryti oli mennyt henkilökohtaisesti takuuseen siitä, ettei Suomi tee erillisrauhaa Neuvostoliiton kanssa.

Lisää kuvia Suomen vapaussodassa kuolleista saksalaisista sotilaista