Viisitoista roikkuu löysässä hirressä

Tampere Jorma Virtanen 30.10.2007

Törkeästä vakoilusta syytetty Alpo Rusi on vaatinut Tiitisen listan julkistamista.

Törkeästä vakoilusta syytetty Alpo Rusi on vaatinut Tiitisen listan julkistamista.

Ns. Tiitisen listalla esiintyvistä nimistä on olemassa ainakin kaksi listaa: Espanjan Sanomien lista sekä Alpo Rusin lista. Niillä on yhteensä 15 henkilöä, joiden väitetään toimineen entisen Itä-Saksan turvallisuusministeriön Stasin suomalaisina yhteyshenkilöinä.

Edesmennyt pitkäaikainen pääministeri ja SDP:n puheenjohtaja Kalevi Sorsa on ainoa henkilö, joka esiintyy molemmilla listoilla.

Espanjan Sanomien vuoden 2003 kesänumerossa julkaistulle listalle on päässyt kolme muuta sosiaalidemokraattia: Suomen YK-suurlähettiläs Kirsi Lintonen, ulkoasiainneuvos Arto Mansala sekä Suomen Britannian-suurlähettiläs Jaakko Laajava.

Sosiaalidemokraateilla on vahva edustus myös Alpo Rusin elokuussa 2007 julkistamalla listalla. Demareita ovat Sorsan lisäksi entinen pankinjohtaja, ministeri Ulf Sundqvist, entinen suurlähettiläs Lars Lindeman, Alpo Rusin veli Jukka Rusi, SDP:n entinen järjestöpäällikkö Unto Niemi, Alkon entinen pääjohtaja Pekka Kuusi, entinen pääministeri Paavo Lipponen, Veikkauksen entinen pääjohtaja, ministeri Matti Ahde sekä Uutispäivä Demarin erikoistoimittaja Seppo Halminen.

Keskustavaikuttajia Rusin listalla ovat Tielaitoksen entinen pääjohtaja Jouko Loikkanen ja presidentti Urho Kekkosen poika, hallitusneuvos Matti Kekkonen. Ainoa kokoomuslainen on vuonna 1991 lakkautetun Uuden Suomen päätoimittaja Pentti Poukka.

Rusin listalla olevista edesmennyt Jukka Rusi on ainoa, joka tunnusti luovuttaneensa asiakirjoja Stasille.

Kansanedustaja Petri Neittaanmäen (kesk.) kirjalliseen kyselyyn kesäkuussa 2003 vastannut sisäministeri Kari Rajamäki (sd.) kiisti, että Espanjan Sanomissa esiintyneet nimet löytyisivät Tiitisen listalta.

Lopullinen päätös

Tiitisen lista on suojelupoliisin Länsi-Saksan tiedustelupalvelulta vuonna 1990 saama lista, jolla on tiettävästi 18 nimeä. Heidän epäillään pitäneen yhteyttä Stasin Helsingin edustajaan. Tuolloin presidentti Mauno Koivisto päätti suojelupoliisin silloisen päällikön Seppo Tiitisen esityksestä, ettei lista anna aihetta jatkotoimenpiteisiin, ja se päätettiin salata.

Nykyisin kiertävänä suurlähettiläänä Balkanilla toimiva Alpo Rusi vaati häneen kohdistuneiden vakoiluepäilyjen yhteydessä Tiitisen listaa julki, mutta turhaan. Rusia epäiltiin törkeästä vakoilusta Itä-Saksan hyväksi, mutta syyttäjä päätti kesäkuussa 2003 jättää syytteen nostamatta näytön puutteen vuoksi.

Tiitisen listan julkaisemista kannattivat syyskuussa 2007 muun muassa entiset presidentit Mauno Koivisto ja Martti Ahtisaari, eduskunnan pääsihteerinä vuodesta 1992 toiminut Seppo Tiitinen sekä kansanedustajien enemmistö. Suojelupoliisin apulaispäällikkö Hannu Moilanen päätti kuitenkin, ettei listaa julkisteta. Hänen mukaansa päätös on lopullinen.

Alpo Rusin mukaan häntä syytettiin Rosenholz-aineiston perusteella. Aineistolla tarkoitetaan Stasin ulkomaantiedustelun HVA:n mikrofilmille tallentamaa tiedottaja- ja yhdyshenkilökortistoa, jonka Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA sai käsiinsä Rosenholz-operaatiossa ennen Itä-Saksan romahtamista. Yhdysvallat luovutti aineiston kesäkuussa 2003 Saksaan. Aineisto sisältää koodeja, joiden perusteella voidaan päästä entisten Stasi-agenttien jäljille. Tiedot on tallennettu 381 cd-levylle.

Yhdysvallat luovutti aineiston Suomea koskevat tiedot suojelupoliisille vuonna 2000. Tämäkin aineiston suojelupoliisi päätti salata.

Ylen toimittajan Boris Salomonin mukaan Stasin agenteiksi ovat paljastuneet muun muassa Vasemmistoliiton kansanedustaja Pentti Tiusanen, Oulun yliopiston Euroopan historian dosentti Jouko Jokisalo, SAK:n tiedottaja Riitta Juntunen sekä Helsingin yliopiston germaanisen filologian dosentti Hartmut Lenk.

Jokisalo, Juntunen ja Lenk ovat paljastumisestaan huolimatta säilyttäneet virkansa. Tiusanen kokosi maaliskuun 2007 eduskuntavaaleissa Kymen vaalipiiristä 6 801 ääntä.

Halonen harhateillä

Espanjan Sanomien listalla esiintyvä Jaakko Laajava toimi 1970-luvun alussa DDR:n tunnustamiskomitean hallituksessa. Komitean varapuheenjohtaja oli nykyinen presidentti Tarja Halonen, jonka nimi päätoimittaja Arto Ryynäsen mukaan ei kuitenkaan esiinny Tiitisen listalla. Ryynänen paljasti myös, ettei Alpo Rusin nimeä ollut listalla.

Viime presidentinvaalien edellä Tarja Halosta syytettiin siitä, että hän olisi Helsingissä Hakaniemen torilla vapunpäivänä 1976 esittänyt Suomen liittämistä Neuvostoliittoon rauhanomaisin keinoin.

- Samalla pääsisimme irti kapitalismin ikeestä, koska kapitalismi kuitenkin 20 vuoden aikana kuolee. Suomi voisi olla yhdessä Neuvostoliiton kanssa tiennäyttäjä kohti kommunistista yhteiskuntaa, Halosen väitettiin sanoneen. Todistetta tästä ei kuitenkaan löytynyt.

Toimittaja Martti Valkonen esittää vuonna 2003 julkaistussa Sananvapaus kauppatavarana -kirjassaan hätkähdyttävän, vajaan 500 nimen luettelon henkilöistä, jotka Helsingin Sanomien maksetussa koko sivun ilmoituksessa vuonna 1973 vaativat, että Suomen EEC-sopimus on torjuttava. Tasavallan presidentille, hallitukselle ja eduskunnalle osoitetussa vetoomuksessa vaadittiin yhteistyötä ja kauppaa lisättäväksi Neuvostoliiton ja SEV-järjestön kanssa.

Allekirjoittaneiden joukossa olivat muun muassa nykyisistä vaikuttajista presidentti Tarja Halonen, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja, Suomen ensimmäinen EU-komissaari, Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen, EU:n ensimmäinen oikeusasiamies Jacob Söderman sekä europarlamentaarikot Esko Seppänen ja Reino Paasilinna. Länsisuhteiden sijaan he esittivät, että Suomen on kehitettävä tulevaisuuttaan sitoutumalla entistä syvemmin YYA-sopimukseen.

http://www.espanjansanomat.es/