Vaikea, mutta oikea päätös

Tampere Jorma Virtanen 21.9.2007

Naton brittiläinen sota-alus Tallinnan satamassa lokakuussa 2006.

Naton brittiläinen sota-alus Tallinnan satamassa lokakuussa 2006.

Tutkimusluvan epääminen kaasuputkiyhtiö Nord Streamiltä oli pääministeri Andrus Ansipin hallitukselle vaikea päätös. Viro joutuu nyt selittämään päätöstään, joka ärsyttää Venäjää, ja jota Saksassa ja muualla Keski-Euroopassa ei ehkä ymmärretä.

Päätös oli oikea. Virolaisten suuri enemmistö vastustaa Itämeren kaasuputkihanketta, joka koetaan turvallisuusuhkaksi. Isänmaaliiton puheenjohtaja, historioitsija Mart Laar veti yhtymäkohtia syksyyn 1939, jolloin Viron hallitus myöntyi Neuvostoliiton tukikohtien perustamiseen Viron maaperälle. Kun pikkusormi oli annettu, meni koko käsi.

Hanketta on Baltian maissa ja Virossa verrattu Molotovin-Ribbentropin sopimukseen, jolla Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat elokuussa 1939 nämä maat ja Suomen omiin etupiireihinsä. Kahta merenalaista kaasuputkea pitkin Saksa saa himoitsemaansa energiaa, mutta jättää Baltian maat ja Puolan kaasuasioissa Venäjän armoille.

Baltian maat ja Puola ovat esittäneet, että kaasuputki vedettäisiin maitse, ja mahdollisesti näiden maiden läpi, jolloin nekin saisivat kaasusta osansa. Se olisi myös ympäristön kannalta turvallisempi vaihtoehto.

Myös Ruotsissa hanketta on pidetty turvallisuuspoliittisena uhkana. Entinen puolustusministeri Mikael Odenberg varoitti viime vuoden lopulla, että venäläiset voivat käyttää Ruostin aluevesille rakennettavan kaasuputkiston huoltolauttaa tiedustelutarkoituksiin.

Putki jo rakenteilla

Nord Stream on Venäjän kaasujätti Gazpromin 51 prosenttisesti omistama yhtiö, jossa vähemmistöosakkaina ovat tasaosuuksin saksalaiset BASF-konserniin kuuluva Wintershall ja E.ON. Ruhrgas. Yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtaja on Saksan entinen liittokansleri Gerhard Schröder.

Itämeren pohjassa kaasuputket sijaitsevat 50 metrin etäisyydellä toisistaan. Putket ovat halkaisijaltaan 1,2 metriä. Paikoitellen ne peitetään soralla, hiekalla tai betonilla tai asennetaan merenpohjan alaiseen kaivantoon.

Kaasuputkiston pituus on noin 1 200 kilometriä. Kaasun on määrä alkaa virrata Viipurin läheltä Portovayan lahdelta Saksan Greifswalder Boddeniin vuonna 2010. Kun rinnakkaisputki valmistuu vuonna 2012, kaasun siirtokapasiteetti on 55 miljardia kuutiometriä vuodessa. Tämän määrän arviodaan kattavan noin 25 prosenttia EU-maiden kaasuntuonnin lisätarpeesta vuoteen 2015 mennessä. Hankkeen kustannukset ovat noin viisi miljardia euroa.

Maanpäällisen kaasuputken rakentaminen Babajevosta Viipuriin käynnistyi joulukuudda 2005. Babajevo sijaitsee noin 400 kilometriä Moskovasta pohjoiseen.

Miinoja ja myrkkyjä

Kaasuputkiston linjausta Viron talousvesille esitti helmikuun lopulla Uudenmaan ympäristökeskus, joka toimii hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) yhteysviranomaisena Suomessa.

- Suomenlahden merenpohjan topografia on Suomen talousvyöhykkeellä rakentamisen kannalta vaikea, pohja on epätasainen ja kaasuputken sijoittaminen edellyttää merenpohjan tasausta ja täyttämistä. Suunniteltua putkilinjausta etelämpänä Suomenlahti on pohjaoloiltaan tasaisempi ja syvempi, yhteysviranomaisen lausunnossa todetaan. Se myös arvioi, että Nord Streamin esittämä arviointiohjelma on liian yleispiirteinen.

Tämän arvion Viron tiedeakatemian energianeuvoston puheenjohtaja, akateemikko Endel Lippmaa on kiistänyt. Hänen mukaansa turvallisuuspolitiikka oli syynä siihen, miksi Suomi halusi putket pois omilta vesiltään.

Viron merivoimien mukaan Suomenlahdella on toisen maailmansodan jäljiltä 40 000-60 000 miinaa, joista ainoastaan pieni osa on tehty vaarattomiksi. Itämereen on myös upotettu sodanaikaisia ammuksia ja myrkyllisiä kemikaaleja, joita Suomen ympäristöministeriön mukaan ei pitäisi kuitenkaan olla Suomen talousvesillä.

Valituksia tulossa

Suomen talousvesillä maakaasuputkisto kulkee 369 kilometriä. Sen rakentaminen edellyttää YVA-menettelyn jälkeen Suomen vesilain mukaista lupaa ja Suomen talousvyöhykelain mukaista suostumusta valtioneuvostolta. Varmaa lienee, että vesilain mukaisesta luvasta tullaan valittamaan.

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan kaasuputki on Suomelle pelkästään ympäristökysymys. Ainoana Itämeren rantavaltiona Suomessa keskustelu hankkeen turvallisuuspoliittisista uhkista on jäänyt hämmästyttävän vähiin.

Venäjän presidentti Vladimir Putinin mukaan Venäjän merivoimat tulevat suojelemaan merenalaista kaasuputkistoa. Heinäkuussa Vladimir Putin allekirjoitti lain, jonka mukaan energiayhtiöille voidaan perustaa aseistettuja vartiointijoukkoja.

Viron rohkea päätös sysäsi pallon takaisin Suomen ympäristöviranomaisille. Nähtäväksi jää, onko ympäristönäkökohdilla minkäänlaista merkitystä suurvaltapolitiikan paineessa.

http://www.nord-stream.com/